Edellisessä kirjoituksessa kerroin aloittaneeni kilpailukauden jälkeisen peruskuntoharjoittelun. Harjoittelu katkesi kuitenkin todella nopeasti, kun vajaan kahden viikon treenaamisen jälkeen sain elokuun lopussa perinteiseksi muodostuneen syysflunssan. Syyskuun ensimmäisen viikon maanantai ja tiistai menivät pienessä kuumeessa sängyssä maatessa ja lenkille pääsin ensimmäisen kerran vasta saman viikon sunnuntaina. Tämän jälkeen flunssa kuitenkin häipyi nopeasti c-vitamiinin voimalla ja seuraavan viikon keskiviikkona 10.9. olin jo mukana Vantaalla Hiekkaharjun kentällä juostussa 600 metrin kilpailussa. Kunto ei ollut todellakaan mikään paras mahdollinen, mutta päätin osallistua koska mukana oli Suomen tämän hetken kovin 800 metrin juoksija Ville Lampinen - harvoin sitä pääsee tuollaisen tekijämiehen kanssa starttaamaan yhtä aikaa. Itse juoksu meni juuri niin kuin olin arvellutkin, alkuun meno tuntui todella kevyeltä, ensimmäinen 200 metriä 29 sekuntiin, mutta sen jälkeen sairastelun heikentämä todellinen kunto näkyi tasaisena vauhdin hiipumisena ja hyvin pehmeänä juoksuna. Loppuaika 1.39,52 oli kuitenkin lopulta yllättävän hyvä ja satuinpa sillä saamaan myös harvoin juostun 600 metrin M35-sarjan kenttäennätyksen haltuuni.
Nyt taudin helpotettua tarkoitus on aloittaa peruskuntokausi toistamiseen ja toivottavasti paremmalla menestyksellä. Treeniohjelma on jo hahmottunut paperilla aika hyvälle mallille - kaksi kovaa viikkoa, yksi kevyt viikko, kovilla viikoilla 5-6 treenipäivää sisältäen pitkän lenkin ja vauhtikestävyysharjoituksen, punttitreeniä kerran viikossa ja lisäksi vähän myöhemmin kerran kolmessa viikossa rentoja 100 metrin vetoja. Juoksua kertyy toivottavasti jonkun ajan kuluttua kovilla viikolla noin 60 kilometriä viikossa, kevyellä viikolla vähän vähemmän. Ohjelman yksityiskohtiin ja edistymiseen voi tutustua myöhemmin tuolla harjoituspäiväkirjan puolella.
Huomenna sunnuntaina 14.9. on kuitenkin ohjelmassa vielä yksi 800 metrin kilpailu Pukinmäen kentällä Helsingissä. Riskillä lähdetään vetämään kovaa aikaa, saa nähdä miten käy...
Tarinoita 38-vuotiaan 400m ja 800m ennätyksiä metsästävän juoksun harrastajan harjoittelusta ja kilpailuista.
lauantai 13. syyskuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Reilun viikon takainen räkätauti painoi vielä sunnuntain kisassa. Tapanilan Erän avoimien mestaruuskilpailuiden M30-sarjan voitto tuli, mutta aika jäi hyvin vaatimattomaksi ollen 2.24,32. Kovempi hengittäminen suorastaan sattui keuhkoihin, joten jätin repimiset väliin ja tyydyin vain varmistamaan juoksun voiton.
VastaaPoistaHämmästyttävän samannäköinen ohjelma mitä mullakin on suunnitteilla. Ei se 800 metrin juoksijan peruskuntoharjoittelu vissiin niin erilaista ole kuin 10 000 metrille tähtäävän.
VastaaPoistaAlan vihdoin hyväksyä että samalla tavalla sitä pohjakuntoa rakennetaan matkasta riippumatta (pikamatkoja lukuunottamatta) ja koska toi aeroobinen kunto on ollut mun heikkous niin yritän nyt panostaa siihen. Lyhyemmille matkoille toivottavasti riittää vähän alhaisemmat kilsamäärät kuin kympille.
VastaaPoista